2 pistettä karkasi synkästi pelin viime minuuteilla
Miesten edustus lähti Maarianhaminan reissulle sarja-avaukseen ilman muutamaa kokenutta pelimiestä. Kokoon saatiin kuitenkin 3 hyökkäysvitjaa ja 5 pakkia sekä pari maalivahdin oloista kaveria. Päätä ja kroppaa puuduttava odottelu ennen peliä saatiin ravisteltua hyvin pois alkulämmöissä ja tuntui että joukkue on hyvin valmistautunut ja hereillä pelin alusta saakka. Pelin alku olisi voinut sujua paremminkin sillä palloa kaivettiin maskulaisrysästä jo reilun minuutin jälkeen kun Riikonen ja puolustus yllätettiin vanhanaikaisella maalin takaa. VÅSC lähti peliin erittäin varovaisella ja kyttäävällä taktiikalla ja ainakin alussa saarelaisten mailat tuntuivat tärisevän huolella ja pallot karkailivat maskulaisille. Maskulaisten oma nuoriso-osasto sen sijaan pelasi pelin kuin miehet ja tasoitusosuman maalipensseli Santasen lapaan tarjoillut Arttu oli yksi onnistujista. Tasoitusmaali näki päivänvalon kolmen minuutin kohdalla. Heti perään tuorein edustuksen jäsen Markus Varjonen kiepauttaa rennon letkeästi VÅSC-pakin kahville ja pallon nätisti reppuun, 1-2. Pelin alkupuolella tuli myös huomattua että saarelaiset pelaavat erittäin fyysisesti ja pientä sikaakin tarjotaan poikittaisilla mailoilla ja pallottoman estämisillä. Tuomarit palkitsevat yliajoista boksilla ja heti ensimmäinen ylivoima käytetään hyväksi Papan tarjoillessa Suvalalle maalin kulmalle tyhjiin. VÅSC kaventaa 5 minuuttia myöhemmin keskialueen pallonmenetyksestä, joita ottelussa tuli aivan liikaa. Erässä nähdään myös pari maskulaisjäähyä, joista toisen käyttää alivoimajoukkue hyväkseen kun VÅSC-pakilla polttaa pallo lavassa sen verran että Arttu pääsee väliin ja vapauttaa Papan läpiajoon ja pallo löytää tiensä maalin alakulmaan. Ensimmäinen erä päättyy lukemiin 2-4.
Toisessa erässä saarelaiset jatkavat höntyilyään ja maskulaisukkoa on laidan yli jatkuvasti. Varsinkin VÅSC:n nro 13 ajelee kaikkea mikä liikkuu ja pelaa yli joka tilanteen. Tuomarikaksikko pistää miehen jäähylle rauhoittumaan ja maskulaiset rankaisevat identtiseen tyyliin kuin edellisellä ylivoimalla; Pappa tarjoilee ja Roppa kuittaa 2-5. 5 Minuuttia myöhemmin sama mies on jälleen boksissa ja saa sinne myös kaverin joka pelaa palloa hetken ilman mailaa. Suvala kuittaa hatullisen Sutin syötöstä ja peli näyttää kääntyvän maskulaisille lopullisesti. VÅSC kaventaa kuitenkin erän loppuun parilla maalilla ja kun Halminen ottaa aivan erän loppuun jäähyn niin kolmanteen erään lähdetään alivoimalla tilanteesta 4-6.
Kolmannen erän alkuun VÅSC sahaa ylivoimallaan maskulaispaketin halki ja tulee jo maalin päähän. Halmisen Juhon harteille sovitetaan sankarin viittaa 5 minuuttia myöhemmin kun laitajuoksun jälkeen ranne vie pallon maalin alakulmaan ja maskulaiset taas kahden maalin johtoon. Tiedä sitten mitä saarelaiset ovat sekoilleet tilastojen ja numeroiden kanssa, mutta paljon virheitä netissä näyttää olevan (vaikka Riikoselle varmaan yks tehty maali maistuisikin). Tässä kohtaa peliä olisi pitänyt rauhoittaa ja jäädyttää, mutta mitä vielä. Peliä lähdetään puskemaan väkisin ylöspäin ja vastustajan pallot menetetään keskialueella vaarallisesti. 6-7 kavennus syntyy muutama minuutti myöhemmin ja tasoitus vain kolme minuuttia ennen loppua. Jatkoaika näyttää olevan käsillä, mutta Halmisen ottama jäähy 45 sekuntia ennen loppua käy kalliiksi. Saarelaisten 8-7 voittomaali pomppii sisään 15 sekuntia ennen summeria ja homma on taputeltu. Helpot kaksi pistettä karkasivat käsistä viime minuuteilla ja voi sanoa että hiukan poikia harmitti. Peliä vietiin hetkittäin miten tahdottiin, mutta selvässä johtotilanteessa alkoi pelissä olla ylimielisiä piirteitä ja kikkailua, jotka kostautuivat lopulta tappiona. VÅSC ei vakuuttanut millään tavalla, voisin jopa väittää että yhtään näin helppoa peliä ei maskulaisilla ollut koko viime kautena, mutta silti hävitään. Ei hyvä. Laukaukset vietiin mennen tullen määrällisesti 50-19, mutta niistäkin suurin osa ohi, yli tai veskaria päin. Saarelaiset saivat varmasti roimasti itseluottamusta lisää, eikä sieltä pisteitä helpolla haeta mutta veikkaan että mantereella tulee äitiä ikävä. Maskulaisten peli oli uomissaan ekat 35 minuuttia. Loppua kohti ote kirposi ja näin tällä kertaa. Tuomarityöskentelystä sen verran että pari Liikala-Jokioja suoritui kielivaikeuksista huolimatta hommastaan hyvin. Maskulaisonnistujina voitaneen pitää Haapanalaa ja Varjosta jotka esittivät ennakkoluulottomia otteita pelissä, samanlaista vaan jatkossakin pojat. Ensi sunnuntaina vastustaja on sitten ihan eri luokkaa, kun Sheriffit saapuvat vierailulle Hemminkiin. Toivottavasti maskulaisten peli pysyy silloin kuosissa täydet 60 minuuttia.
Kalu-Kääkkä
