Miesten edustus päätti kautensa lauantaina

"Miesten edustusjoukkueen kausi saatettiin virallisesti päätökseen lauantaina 28.4 pidetyissä päättäjäisissä. Joukkue aloitti yhteisen juhlansa jo varhain ruokailemalla Turun Kellariravintolassa puheiden ja palkitsemisten kera. Joukkueen johdon puolesta kauden tulokkaan tittelin pokkasi Lauri Rantala, Vuoden Pelimiehen tittelin Tero Koski ja Kauden Pistemiehen pysti puolestaan tarttui Jussi Siitosen kainaloon. Myös joukkueen kapteenisto luovutti puolestaan kiertopalkintona toimivan Vuoden Sähköjänis –palkinnon JoJon saappaisiin hypänneelle Juho Niilekselle. Sähköjänis myönnetään seuraavin perustein:” Kapteeniston tunnustus hyvästä, motivoituneesta ja rehdistä asenteesta harjoituksissa ja peleissä. Lisäksi osoittanut loistavaa suhtautumista muita pelaajia kohtaan sekä onnistunut erinomaisesti joukkuehengen kohottamisessa!!”. Lisäksi kapteenisto muisti valmentajia ”Iso Apina, Ison Apinan Kaveri ja Ison Apinan Isukki” t-paidoilla ja suunkostukkeilla. Jokainen miettiköön mitä tuo sitten tarkoittanee?!? Kapteeniston puheenvuorojen lopuksi joukkueen kapteenina toiminut Tuomas Kaskinen ilmoitti ettei ole enää jatkossa käytettävissä Kapteenistossa. Seremonioiden jälkeen joukkue vieraili Maskun Jellona-turnauksessa kannustamassa ”pikku-siskojaan” eli C-tyttöjä voittoon Naantalista. Jellonien luota siirryttiin saunomaan kuluneen kauden pölyt pois rinnoiltaan ja loppu meneekin jo sensuurin rajojen puolelle… MIESTEN EDUSTUSJOUKKUE KIITTÄÄ KAIKKIA JOUKKUEEN TOIMINTAAN VAIKUTTANEITA KAUDESTA 2006-2007!!!! Lopuksi kapteeniston laatima kuluneen kauden pelaajakronikka: Aittala Juuso: Taistelija, joka ei anna hetkeäkään periksi kentällä. Pelasi kaudella pakeista eniten ja osoitti myös ratkaisijan kykyjä kevään Ryhti-pelissä, tehdessään voittomaalin tärkeään paikkaan. Kasvanut myös henkisesti vanhaa vastaansanomista ei paljon tällä kaudella kuulunut. Erittäin vaikea ohitettava ulottuvuutensa ja nopeutensa ansiosta. Yksi ahkerimmista joukkueen kaikkeen toimintaan osallistujista. Artinsalo Jesse: Kevääksi joukkueeseen tullut Jesse omaa loistavan mailatekniikan ja pelisilmääkin löytyy. Minuutit peleissä jäivät vähiin, mutta osoitti olevansa pelimies jatkoa ajatellen. Jessen kaipaama divarimaali jäi vielä toistaiseksi tekemättä, mutta tulevalla kaudella paukkuu, se on varmaa. Tervetuloa joukkueeseen Jesse! Tarjoilu pelaa myös baarin puolella… Grönroos Claes: Klasun kausi oli aika rikkonainen, mutta kentälle päästyään oli hetkittäin joukkueen parhaimpia puolustajia. Malttia riittää, syötöt löytävät omia ja vetokin on kohdallaan. Treeneissä kun miestä näkisi enemmän niin, johan alkaisi lyyti kirjoittaa. Persoona, jollaista joukkue ehdottomasti kaipaa. Kaskinen Tuomas: Kapteeni Kaskinen tekee pallolle mitä vaan jottei se vain päätyisi vastustajalle tai omaan maaliin, tämä on nähty. Suurella sydämellä taisteleva pelaaja, jonka kausi oli valitettavan rikkonainen kiireiden ja loukkaantumisten vuoksi. Hyvällä huumorilla höystetty, loistava kapteeni. Koski Tero: Uutena miehenä joukkueeseen ja heti syksyn päätteeksi Sähköjänis-palkinto. Kertoo olennaisimman Terosta, jonka parasta antia taistelevan peliasenteen lisäksi on huumori ja joukkuehengen kohottaminen. Yleensä tämä tapahtuu ”kohtuullisissa” rajoissa olevan itsekehun kautta. Löysi vierelleen oikeat pelaajat ja kaudesta tuli menestys. Kauden ”kruunasi” ikimuistoinen hetki maijan takapenkillä. ..”Kukakohan ne jutut sinne nettiin kirjoittaa?” Kostamo Jouni: Jounin kausi päättyi myös valitettavan aikaisin loukkaantumiseen, mutta ehtihän nuori mies sentään tehdä ensimmäisen aikuisten sarjamaalin joulun alla Team-17:a vastaan. Potentiaalia miehessä on vaikka mihin, kunhan tietynlainen nöyryys säilyy samoin kuin treeni-into. Jäitä hattuun vaan ja tulosta tulee. Luoma Jani: ”Armi” tuli myös joukkueeseen syksyllä, annettuaan loistavia näyttöjä sitä ennen kevään kesäliiga-peleissä. Cowboy, joka tuntuu kulkevan ihan omia polkujaan, omaa pehmeät kädet, hyvän vedon (jota saisi useammin käyttää) ja vikkelät jalat. Treenimotivaatio oli välillä hakusessa ja ehkä tästä johtuen peliaikaa ei siunaantunut paljon. Ketterä kuin gepardi… Naumanen Jani: Joukkueen nestori josta joka jätkä voi ottaa mallia. Ikää on enemmän kuin muilla yhteensä mutta liike ja mieli kuin pikku-pojalla. Jani harjoittelee hyvin ja hoitaa täyteläistä vartaloaan esimerkillisesti myös treenien ulkopuolella. Joukkueen jättänyt veliporo Jussi palaisi osan Janista mukanaan, mutta ensi kaudella nähdään varmasti taas kahta kovempi pappa jota muut voivat vain ihailla. Todennäköisesti Jani pelaa edustuksessa vielä vanhainkodistakin käsin! Nieminen Lauri: Nuori Lauri pelasi loistavan alkusyksyn, ratkaisten mm. 2 maalillaan Cupin matsin FBC:tä vastaan, mutta sitten selkävaivat pilasivat loppukauden harmittavasti. Laurilla on kaikki edellytykset nousta todella kovaksi pelimieheksi, kun on sitä jo nyt. Toivottavasti selkä tulee kuntoon ja näemme saman Niemisen pojan kuin syksyllä. Ja urheilun tilastoista voi lähteä kisaamaan ihan milloin vaan… Niiles Juho: Tämä kaveri olisi ehdottomasti ansainnut enemmän peliaikaa ja näyttöpaikkoja mitä sai. Treeniaktiivisuus ja henki oli joukkueen parhaasta päästä kuten aina. Moni voisi ottaa Juholta mallia miten joukkuehenkeä pidetään yllä. Todellinen supertsemppari. Nurminen Janne: Nupa pelasi vahvan kauden maalin suulla. Kauden mittaan vanhat polvivammat haittasivat pelaamista ja treenaamista, mutta kevättä kohden Janne paransi otteittaan ja oli ratkaisuhetkillä mies paikallaan. Nuori mies, jolla on lupaava tulevaisuus edessä jos paikat kestävät. Rantala Lauri: Rantala tuli syksyllä ja otti joukkueen haltuunsa välittömästi. On kuin luotu kapteeniksi joukkueeseen kuin joukkueeseen. Taistelee, luo henkeä ja vaatii joukkueelta omistautumista. Työkiireet ovat hiukan häirinneet Laurin kautta, mutta kun läsnä, täyttä terästä. Viivapommien erikoismies… Riikonen Samu: Samu pelasi vaihtelevan kauden, ollen syksyllä ehkä paremmassa vireessä kuin keväällä. Halutessaan ohittamaton, mutta välillä motivaatio ja halu hukassa. Nopeakätinen liimanäppi oli monen voiton takana. Saarinen Juuso: Pehmeillä käsillä ja loistavalla kudilla varustettu pelimies, joka pari kautta pelannut pakkina. Pelannutkin hyvin silloin kun on ollut paikalla. Liika poissaolo treeneistä vähentänyt peliaikaa. Potentiaalia olisi vaikka mihin kunhan motivaatio saadaan kohdalleen. Toivottavasti näkyy ja kuuluu enemmän ensi kaudella. Unohtamisen ja katoamisen mestari… Saarinen Teemu: Yksi peli miesten kanssa, jäätävä suoritus! Mies jolla on tulevaisuutta enemmän kuin muilla joukkueen jäsenillä yhteensä. Ehdotus: Heti sopimus kauteen 2020! Salo Antti: ”Thunder” jätti Rauman pölyt joulun alla taakseen ja suuntasi kotoiseen Maskuun ja hyvä niin. Vaikka Ana ei päässytkään huippuvireeseen, oli hän joukkueelle tärkeä lenkki kevään ratkaisupeleissä. Harmittavasti vaan Saloa vastaan pelattu ratkaisupeli jäi väliin. Toivottavasti saadaan nauttia ”Thunderin” magiigasta myös ensi kaudella. Salo Tuomo: Tuomo on tottunut kantamaan isoa taakkaa niskassaan, eikä tämä kausi tehnyt poikkeusta. Pelaajavalmentajan rooli ei ole kadehdittava, mutta ihaltavasti ”Saha” homman klaarasi. Tuomon oma peli kuitenkin parani heti kun Eriksson otti hommaa enemmän haltuun ja Tuomo sai keskittyä enemmän omaan peliin. Vielä kun sitä turhaa tuittuilua saisi vähennettyä. Tällä kaudella tosin Tuomo on osannut nauraakin enemmän ja irrotella. Saha vaan karkasi joulusaunassa käsistä… Salonen Janne: Sementtisäkki pelasi hienon kauden ja pysyi kerrankin kohtuullisen terveenä ilman suurempia loukkaantumisia. Jaksoi käydä aktiivisesti sekä omissa että junnutreeneissä. Kaiken kaikkiaan joukkueen eniten saban kanssa tekemisissä ollut mies kaudella. Keväällä pelasi vielä parhaat pelinsä ja laittoi komian maalinki kaiken lisäksi, joten kunnon ajoitus osui kohdalleen. Salonen Juho: Juho jatkoi kauden alusta siitä mistä ennenkin, treenasi kovaa ja asenteella ja piti joukkuehenkeä yllä. Peliajan oltua kortilla, mies päätti kokeilla siipiään toisaalla ja vaihtoi jouluna seuraa. Hieno mies kentällä ja kentän ulkopuolella. Ensi kaudella uutta matoa koukkuun huoltajan hommissa. Santanen Mikael: Suuri taiteilija, joka pisti tällä kaudella verkkoa tötterölle urakalla. Miehen treenimotivaatio ei välillä päätä huimannut ja tämä vaikutti osittain myös muuhun joukkueeseen. Proffa on arvokas joukkueelleen ja olisi vieläkin arvokkaampi jos asenne olisi samaa luokkaa kuin taidot. Siitonen Jussi: Uusi mies joukkueeseen ja heti suureen rooliin kauden alusta alkaen. Pörssikärki ja ratkaisuhetkillä mies paikallaan, suurimpana kruununa Salo-pelin jatkoaikamaali. Motivaatio välillä hakusessa treeneissä ja osissa peleistäkin. Hallisarjassa toteutti muutaman kerran uhkauksensa pakin paikalta coast to coast ja börsä se on helppoa kun sen osaa. Siivonen Jukka: Suki-Juki, moottoriturpa, joka hyppäsi samaan kyytiin Anan kanssa Raumalta ja saapui jouluna Hemminkiin. Pelasi yhden pelin koko keväänä, koska vanha vaiva palasi kummittelemaan eikä harrastuksesta tullut mitään. Toivottavasti ilopilleri nähdään vielä Maskun maalin suulla. Suna Tomi: Suti pelasi kaudella sekä hyökkääjää ja puolustajaa ja tekikin tasaisen varmaa työtä molemmissa päissä. Ehkä kauden suurin maalipaikkojen tuhlaaja, eihän aina voi onnistua. Ja tulihan niitä maaleja silti. Suti toi joukkueeseen tarvittavaa varmuutta, rauhallisuutta ja yksinkertaisia ratkaisuja. Ottakaahan pojat mallia. Suojanen Tommi: Tommi pelasi ehkä parhaan kautensa koskaan ja oli ehdottomasti yksi joukkueen avainhahmoja. Hengenluojana yksi parhaista, armoton tsemppari. Ja kun turhat jäähytkin jäivät pois, niin voidaan puhua hyvästä kaudesta. Vaikean polvivamman jälkeen ja monien penkillä istuttujen minuuttien jälkeen tämän ehdottomasti veivimestarille suo. Vielä kun se veivimaali tulisi liiton peleissä… Suvala Valtteri: Valtsu sai syksyllä laidoilleen Teron ja Tommin ja loppu on historiaa. Kauden paras ja toimivin kentällinen oli valmis ja johdatti joukkuetta eteenpäin peli peliltä. Taitoa nuorella miehellä riittää ja treenimotivaatio on huippuluokkaa, vielä kun sitä vetoa näkisi enemmän, kun sellainen kerran arsenaalista löytyy. Ensi kaudella astetta kovemmassa iskussa. "