Asia sählyst vai mitä bändy se o

En mää täst sählyst oikkeasta mittä tiär enkä paljo muustaka, ku en mä juur muut ol luken synttymä jälkke ko Turun Sanomaa. Mut koiteta ny selvit täst jutunteost kunnial läpitte.

Ko mää syksyll kattosi sen ennustajaämmä klasikuula läpitte tätä kakkose länsranniko lohko ja heittäiry jonkunäköseks asiantuntijaksiki, nii en mää pirulaut kovi kauas ol ampunu, ko sarja alkaa ol joksenkki pualesvälis pelie kulkku ja sarjataulukko ole täsä oikke tarkkoje klasie läpitte tiiraillu ja jonkinmoist analyyssi koittanu kasat. Niin se miälenkiinttose olone räknik, et mihinkä suuremppi veikkailui en kyl lähre täl kertta, en mistä hinnast.

Yks on kyl iha pässi liha, nimittän Wirmo on puskenu syyskierrokse läpitte semmosel ryminäl, et kääntöpaikal olles kevät kohre ei muitte kannat muut ko nosta nöyräste hattuas ja pokat ja niiat. Takis ei ol ko yks ainokaine selksaun tol Tepsi kakkosel. Vaik on niit usiamppi ollu oikke lähel nii, et karvat munaskois on taatusti kärynne.

Kolme kertta ovat poja tulle reilusti takka ja rinnal ja viäl jatkoajal ajanne ohitteki. Ja mahtu joukkoo ainaki yks hiuskarva varas ollu työvoittoki. Eikä ne rojalti ol tulle pelkästäs ”Wirmolas”, vaa viarais lualis myäs. Toki siält ova poruka usemmati laastari pääs lähtene.

Ei se jumalhavit pelkkä tuuri ol. Pak se sanno o, et kyl se Niäme Janne o tuanu porukkases oikke ”tappamise meininki”. Sanova kyl lajipiiris, et Immosen akan poik siäl peliaivo ova. Tiärä hänt. Taitava tährät tosimiälel sinne ykköse suuntta, ko ova siel ennenki olle.

Helppo se ei tul olema yhrelläkä sakil. Salo klopi ova piinamas pari pinna pääs ja sama ver o Tepsinki pussis pinnoi ja nälk o kova taatusten heilläki.

En tiär sit, ovak maskulaise pöljäyttäs tai kokemattomuure tähre möhline taas voiton pari itteltäs. Ainoo poruk, ko Mynämäel täpötäyre kotiyleisö eres pyyhki pari erää isäntie nahan kans kentä pinttaa siihe malli, et tuski kovi ussse o enne vastaava tapahtunu. Mut sil ku vaa ei ol pistei jaettaes piänintäkä merkityst.

Iha ihos kii nuore kolli ova, ko eivä nyt sit vuare alus kovas paikallistaistos kompuroittis het alkajaisiks ryhtiläiste kovi otteissi. Niil alkka kyl karsinna kello pia soiman, jossei josta jotta taikajuoma pulloo pari pia saara. Kannattas otta pikasest yhteyt vaik Obeliksi suuntta. Ja tiaros on, ettei kolmosest ylöspäi kyttäävä poruka mittä suupaloi tul olema kellekä. Mut pelata ny herrajestas ensteks kevässe ast ja katota sit, misä mennä.

Maskulaiste henkseleis roikkuva raumlaisse samois pinnois. Kanalilaise kyl pystyvä hyvä päivä tulles kaatama edeltäs mink vaa saki. Ne ei torella ol mittä vähäpoikki, kon tosipeli alkkava. Sit onkin piaru mittane välimatk seurraavvi. Siin o viirel joukkueel pistei plakkaris kovi niukast ja jos otteissi ei tul toisenlaist suhina, ni siit ei kyl hyvä seura.

Yhä paremppa ja paremppa pelaamist täsä o vuasi vuarelt nähty, sitä ei voi kukka kiälttä. Viel ku saatas yleisö lehtereil enemmä muualki ku ainoasta Mynämäes, ni se olis hyvä koko lajikulttuuril. Ja kuulemma suuremppa pelipytinkki alkava rakentama viäl kuluval vuorel. Siit laji piiris olla kaikki ylppeit, jokku tiätysti katellisiikki.

Sopi muuten kysy myäski, mihi sit kaik joukkue täsä sarjas oikke tähtäävä. Se o varmast epäselvä meil kaikil. Rivari ylemppä muuttu kaik ja kukkaros pitä ol valo lisäks runsaste muutaki kirkast. Joillekki se voit ja sarjas nousemine on kovinkki tärkkiä. Ja pitää ollakki. Vai onk se vaa, kute veli venäläise sanova: na verhu? Suameks se on kutakuinkki: autuure huip.

Tiärä hänt, ku ei täsä joulu ja uurevuare mässämise jälkke oikke muutaka tiärä. Tipattomal kuukaurel taas alo. Tulkkaa kaik mukka. Se kannatta ain. Se ainaki o varm.

Kalle Suominen

(pakina on julkaistu Vakka-Suomen Sanomissa)