Matkailua Satakuntaan

Lähdettiin Maskusta klo 8:00 jääkylmällä bussilla kohti Ulvilaa. Kahvia ei aamulla tippunut, sillä matkan varrella ainutkaan huoltsikka, Laitilän jälkeen, ei ollut auki
Klo 11:00 alkoi peli Kapaa vastaan. Eka erä pysyttiin hyvin vauhdikkaassa pelissä mukana, vaikka verkko kerran heilukin meidän päässä.
Toinen erä lähti käyntiin eikä siinä montaa minsaa mennyt kun Kapa pisteli taas meijän päähän. Vähän sen jälkeen Kapan valkku sai käytösrangaistuksen ja päästiin kokeilemaan ylivoimaa. Kapa leikitteli aika lailla meidän kanssamme, eikä yv oikeen mennyt nappiin . Valkku kuitenkin sano, et ihan hyvin meni yv siihen nähden et ei olla reenattu sitä yhtään. Heti Kapan rangaistuksen loputtua omissa soi taas. Viimisessä erässä, Vompatti-huudon voimin, pistettiin kaikki peliin. Yv:tä päästiin kokeileen tässäkin erässä, tuloksetta. Tämän jälkeen Kapa pistelikin taas pari böysää. Pikku-Myy otti 2 sekunttia ennen erän loppua jäähyn, kun Kapan vapari meijän päässä meni "jonottamiseks". Myylle tuli päähän kuulemma häiriö...
Paikkoja oli, mutta ei se pallero halunnut sinne vastustajan maaliin mennä ollenkaan. Tappio siis meille 5-0. Valkkukin sano, et hyvin pelattiin vaik lukemat olivatkin rumat.

-MKK-

Toisessa pelissä vastassa olivat "suosikkivastustajamme" eli Ryhti Nousiaisista. Tämä siksi,että pelaaminen tämän joukkueen kanssa on rehtiä, reilua ja hyvähenkistä.
Ottelu pelattiin siis Friitalan Sport areenalla. Kenttä oli toisenlainen kuin mihin ollaan totuttu. Eli pelikenttä oli kyllä leveä, mutta kovin lyhyt. Jouduttiin siis pelaamaan toisenlaisissa oloissa, kun missä harjoitellaan. Tilanteet vaihtuivatkin nopeasti ja naiset juoksivat kenttää edestakaisin. Ekassa pelissä olimme jo hieman saaneet totutella pienen kentän "saloihin".

Ottelun meininki oli alusta asti Täräpä, lue; täysi rähinä päällä. Ja tätä tämä ottelu todella oli ja ehkä kostautuikin myöhemmin pallon perässä juoksemiseksi.
Ensimmäinen erä oli kuitenkin varsin tiukkaa vääntöä. Tilanteita tuli puolin ja toisin kiitettävästi. Peliin lähdettiin liikkeelle kolmella ehjällä kentällisellä. Peliä saatiin hyvin avattua vastustajan päätyyn ja pyöritettyä palloa siellä.  Aavistuksen Maskun mimmit taisivatkin avauserässä painostaa. Erä päättyi kuitenkin maalittomana.

Toisessa erän viiden minuutin kohdalla Ryhdin hyökkääjä pääsi tinttaamaan ensimmäisen osuman ja tilanne oli 0-1. Tästä ei maskun mimmit olleet millänsäkään vaan peliä jatkettiin ja lähdettiin hakemaan uutta matoa koukkuun.
Epäonnen keiju taisi kuitenkin hallilla sillähetkellä kävästä, koska seuraavaksi maskulaisten epäonneksi saatiin tuunattua maali omiin verkkoihin Tainan yllätykseksi. Tulipa haarukset testattua ja pieni vuotohan niissä todettiin.
Tästä syystä (ehkä) ottelun ote hieman herpaantui ja Ryhti vei myös toisen erän lukemilla 0-2.

Kolmannessa erässä maskulaispäässä verkko soi vielä kaksi kertaa. Yhden jäähyn Masku nappasi itselleen käsivirheellä ja pari min pelattiin alivoimaa. Alivoimasta selvittiin hienosti ja tästä ei Ryhti maalia saanut aikaiseksi.

Maskulaisten kavennusmaali nähtiin ajassa 41.13. Nooran syötöstä, Satu tinttasi pallon maalia kohti ja kerrankin onnenkantamoisena pallo pääsi hypähtämään moken jalasta maaliin. Neljäs maali Ryhdille tuli maalin edestä ammutulla vaparilla. Ryhtiläinen ampui tarkan, kovan laukaisun maaliin ja se oli siinä.

Kolmannen erän puolivälin paikkeilla Juppi otti aikalisän ja kenttiä tiivistettiin kahteen. Ykköskenttään Satu, Noora, Maiju hyökkääjistä. Kakkoseen Saara, Jatta ja Martsu hyökkääjistä ja pakkeina Joanna, Liisa sekä Jose ja Tellu. Tilanteita saatiinkin aikaiseksi, mutta ei pallo monesta yrityksestä huolimatta uponnut Ryhdin hyvin pelanneen veskarin taakse.

Lopuksi valmentajamme kommenttia pelistä:

Karvaus toimi kohtuullisen hyvin, palloa uskallettiin pitää hallussa ja haastaa vastustajia. Omassa päässä huolimatonta pelaajien merkkausta ja pallon perässä juoksemista. Ei oltu valmiita vastaanottamaan palloa kun joukkuekaveri sen syötti, eikä ollut valmiiksi mietitty mitä pallon kanssa seuraavaksi pitäisi tehdä, kun sen saa itselleen.

Kotimatkalla oli alkumatkasta aavistuksen hiljaista, mutta tunnelma piristyi matkan edetessä. Samoin arvon valmentajamme. Joukkueen tarjoama ruoka piristi nälkäisiä mimmejä.  Päivä oli kuitenkin tappioista huolimatta hauska. Ja jos me jotain todella hyvää omataan, niin hyvää joukkuehenkeä. Kiitokset siitä kuuluu kaikille!!

t: Martsu